Kolhu

Tapasin erään ruotsalaisen vaihto-oppilaan bussissa ja päätimme mennä yhdessä lounaalle. Emme tunne toisiamme kovinkaan hyvin, koska olemme muistaakseni jutelleet vain kerran aiemmin parin minuutin ajan. Ravintola sijaitsee vaarallisten pyöröovien takana. Sen sain karvaasti kokea. Juttelimme ruotsalaisen kanssa mukavia fysiikasta, kun pitikin jo päästä tuon karmean pyöröoven saattelemana sisään. Ruotsalainen meni ensin ja minun tuli tehdä päätös salaman nopeasti, että menenkö samaan väliin hänen kanssaan vai jäänkö odottamaan seuraavaa pyörähdystä. Tein tietenkin väärän ratkaisun ja päätin vielä yrittää samaan koloon, kunnes huomasin, etteihän sinne mahdu kahta. Ovi iskeytyi voimalla olkapäätäni vasten ja jumitin oven. Kuulin kuinka ihmiset kauhistelivat ympärilleni ja ruotsalainen päästi ”Usch”-sanan. Tämän sanan olin kuullut viimeksi Suomessa seuratessani käsipalloa vuosia sitten. Naureskelin silloin aina, kun suomenruotsalainen selostaja hoki tätä. Nyt selostaja nauraa minulle sydämensä kyllyydestä takaisin. Yritin toipua nopeasti ja tungin itseni väkisin samaan koloon uuden tuttavani kanssa, koska takaisin ulos en päässyt. Tila ei todellakaan ole tarkoitettu kahdelle hengelle, vaan olimme todella ahtaasti nytkyttäen eteenpäin todella vaivaisin askelin, sillä muuta emme voineet. ”Tanssit villisti aina ABBA:n soidessa diskossa, eikö?” Käänsin huomion ovelasti pois minusta, koska olin nähnyt hänen tekevän näin.

Tämän viikon jälkeen alkaa vihdoin talviloma. Itse asiassa minulla on kolme tenttiä helmikuun lopussa, joten pitäisi luultavasti valmistautua niihin. Olen jättänyt kaikki muut kurssit pois, joten jäljellä on enää Concepts in Modern Genetics, Neurobiology I ja Glycobiology. Jos läpäisen kaksi näistä kolmesta kurssista, olen erittäin tyytyväinen ja järjestän juhlat asunnossamme. Tarjoan vodkaa, pehmustan vessanpöntön ja haen itselleni patjan valmiiksi alakerrasta.